Historiaa

Huhtilampi

Ortodoksisen seurakunnan tsasounan muistomerkki Huhtilammilla

Luonnonkaunis Huhtilammin kylä on saanut nimensä siitä, että kylän pellot ovat syntyneet kaskeamalla. Sana huuhta on merkinnyt kylvön jälkeen jo kasvussa olevaa kaskimaata.

Ensimmäiset asukkaansa kylä sai 1500-luvun lopulla, jolloin Jänisjokea pitkin saapui Laatokan Karjalasta ortodoksista väestöä. Kun tämä ortodoksiväestö pakeni 1600-luvulla takaisin Venäjälle, tuli uusia asukkaita tilalle Savosta.

Alunperin asutus oli keskittynyt aivan Huhtilammin rannan tuntumaan. Myöhemmin se levisi laajemmalle lähinnä kahdesta syystä.

Isonvihan aikana ihmisiä pakeni piilopirtteihin, joita syntyi erityisesti Raatevaraan. Myös isojaossa tiloja siirtyi loitommalle kyläkeskuksesta. Isojaon jälkeen tilat olivat myös järkevämpiä  ja suurempia kokonaisuuksia. Koko 1800-luvun ajan Huhtilampi oli Kiihtelyksen suurin kylä.

Korkeimmillaan Huhtilammin kylän väestömäärä on ollut itsenäistymisen ajasta 1960-luvun alkupuolelle, jota aikaa voisi nimittää kylän kulta-ajaksi. Kyläläisiä palvelivat kaksi kauppaa, posti, puhelinkeskus sekä vuonna 1903 perustettu Osuuskassa, yksi maamme vanhimmista.

Kaikenlainen yhdistystoiminta oli ällistyttävän vilkasta. Seuraavassa luetteloa toimijoista: opintokerho, pyhäkoulu, työväenyhdistys, maamiesseura, martat, karjantarkkailuyhdistys, suojeluskunta, lotat ja nuorisoseura. 

Vuonna 1905 valmistuneen koulun oppilasmäärä oli korkeimmillaan 1950-luvulla, jolloin Ruskeakosken voimalaitoksen rakentaminen lisäsi väestömäärää.

1960-luvulla alkoi myös Huhtilammin suuri murroskausi. Monet pientilat jäivät kesäasunnoiksi ja vireä yhdistystoiminta alkoi vähitellen hiipua.Myös kaikki julkiset palvelut katosivat vähitellen. Koulu säilyi vireänä kyläkouluna aina kevääseen 2006 saakka.

Huhtilammin perinnepiiri on koonnut kylän historiasta kolme kirjaa:

 Oskola

Loitimonjärvestä löydettiin saviastia 1900-luvun alussa, se on ajoitettu kivikauden kampakeraamisen  aikaan, eli 4500 - 5500 vuoden taakse. Ken lienee tuon saviastian valmistanut ja hukannut, sitä tarina ei kerro

Tiedossa on, että 1400-luvulla Oskola oli jo asutettu ja 1500-luvulle tultaessa voitiin puhua jo kylästä, sillä siellä oli viisi taloa ja 12 täysi-ikäistä miestä. Kirkonkirjojen mukaan 1800 luvulla oskolaan syntyi noin 1000 lasta, tuolloin lapsikuolleisuus oli vielä kovin yleistä, mutta luku kertoo kuinka kylän asukasmäärä runsastui nopeasti. 

Kylän kehittymiseen vaikuttivat suuresti Oskolan Hovin kukoistus ja orastavat maa- ja metsätalous.

Riihivaaran tukikohdasta käsin Kymiyhtiön  metsätyönjohtaja teetätti metsänhakkuita silloin isoissa salometsissä. Siihen aikaan kun puutavara tehtiin käsivoimin ja ajettiin metsästä hevosella, Oskolassa oli myös Kangaslammen ja Kärnälän metsäkämpät. Talviaikaan etenkin ajomiehiä oli majoitettuna myös taloissa.

Ennen sotaa Kivijärvestä on nostettu järvimalmia joka on ajettu hevospelillä talvitietä myöden Otmenen soiden kautta aina Vätsilän ruukille saakka

Verisemmästä historiasta kertoo Oskolankosken töyräällä oleva muistomerkki, joka muistuttaa Pikkuvihan aikaan vuonna 1742 käydystä ankarasta taistelusta idän ryöstöporukoita vastaan. Taistelussa hyökkääjät jäivät hopealle, ja joutuivat pakenemaan Loitimossa olevaan Ryövelin saareen, jonne heidän retkensä myös päättyi.

Nils Ludvik Arppe piti ruukkia Wätsilässä ja vesivoimalla toimivaa sahaa Läskelässä.  Jänisjoki oli paras väylä raaka-aineen kuljetukseen, joten Loitimonjärvi ja Jänisjoki toimivat luonnollisina uittoväylinä. Metsän hyödyntäminen sahapuuksi ja paperin raaka-aineeksi alkoi ja toi työtä myös Oskolaan. Sodan seurauksena uitot Jänisjoessa loppuivat, ja puu rupesi kulkemaan maantietä myöten eri suuntiin.

Oskolankoskeen avattiin kanava 1860-luvulla ja yläpuolista Loitimonjärveä laskettiin reilut kaksi metriä. 

 

Oskolankoskessa oli vesimylly, Jonka perustamisluvan  Oskolankoskeen sai hovia isännöinyt Antti Parviainen  8.10.1870 . mylly toimi aina1925 saakka.

 

 

KUN KYLÄ ELI

Allaoleva kartta on laadittu Uuno Sykön muistelmateoksen pohjalta ”Kun kylä eli” . Esityksessä pyritään kuvaamaan Oskolan tilannetta 1900 luvun alkupuolella, kun Uuno Sykkö oli nuori ja asui kohteessa 12, Heikki ja Kaisa Sykön nuorimmaisena lapsena.  Mikäli Esityksessä on virheitä jotka halutaan korjata otamme mielellämme palautetta vastaan.

 

Tämä on ote Ilomanisin pitäjäkartasta 1745-1746. Mikäli nuo pisteet tarkoittavat taloja niin Oskolassa olisi ollut 10- taloa. Talot Oskolankosken molemmin puolin, 4-taloa Kärnänniemessä ja 4-taloa Hovinmäellä.

Raatevaara

 

Kylä on saanut alkunsa, kuten useimmat muutkin pohjois-karjalan kylistä, asukkaiden paetessa kyläkeskuksista salomaille piiloon ruotsalaisia ja venäläisiä veronkantajia ja sotaan hakijoita.

Ensin rakennettiin maakuoppasaunoja ja evakkomatkan joskus venyessä vuosiksi, rakennettiin myös talot , näin Raatevaarakin sai alkunsa.

Monet nykyisistäkin tiloista on merkitty veroluetteloon jo 1700-luvun alussa.

Hyypiä on niitä harvoja paikkoja maailmassa, jossa peruskalliosta on löydetty mikrofossiileja, eli ensimmäiset ns. asukkaat olivat täällä jo yli 2500 miljoonaa vuotta sitten.

 

 

Uusimmat kommentit

02.06 | 20:30

Kauniissa Karjalan vaaramaisemissa luonnon keskellä sijaitsee rauhallinen rivitaloyhtiö. Huhtilammen kylältä löytyvästä talosta on vapaana edullisia ja siistikuntoisia asuntoja. Kaikki kylpyhuoneet ovat juuri tyylillä remontoituja. Jänisjoen vesireitti ta

...
04.04 | 17:41

Hei Tuula! Kyllä me teidät täällä muistamme oikein hyvin!
Tervetuloa käymään taas!

...
24.03 | 08:17

Tervehdys Hämeenlinnasta. Kivoja valokuvia ja ihana käsintehty kartta. Toimimme mieheni kanssa Raatevaarassa 1995-2005. Sinne jäi sydämemme.

...
21.08 | 23:36
Vuokramökit on saanut 5